Vaatekaapin saloja

Mun vaatekaappi on melkonen aarreaitta. Sieltä löytyy kaikkea jännää ja mielenkiintoista. Ottaen huomioon, miten pukeudun, mun vaatekaapin sisältö on aika erikoinen. Sieltää löytyy mm. Musta lolihame (ei kuvaa), mustavalkonen lolihame (ei kuvaa), musta alushame sille mustavalkoselle lolihameelle (ei siitäkään kuvaa), musta gothic/lolita paita pitkillä, ihanilla, pitsisillä hihoilla.

Muutama mun kaveri rakastaa mun vaatekaappia. Ja kuka ei? Siellä oikeesti on paljon aarteita. Siellä on noiden lisäks ainakin kaks mekkoa, korsetti ja vanhojentanssipuku. Harmi vaan, ettei sille oo kovinkaan paljoa käyttöä...

Sen lisäksi löytyy kirppikseltä ostettu, aivan ihana valkonen lolityyppinen paita. Siinä ehkä on vähän viktoriaanista meininkiä, jos totta puhutaan. Harmittaa vaan, kun se ei mene päälle. Se on kokoa 40 ja minä tällä hetkellä jotain 46. Mutta tavote on mahtua siihen!!

Käytiin myös Iskun kanssa tänään Helsingissä vaateostoksilla. Uusia rintsikoita piti ostaa, muttei sopivia mulle oikeen löytyny. Joten tyydyin ostamaan sukat ja kahet alkkarit. Joista kuvassa toiset.

Sen jälkeen kun Traconissa olin, oon jotenkin tympiintyny mun vanhoihin, kammoihin alkkareihin. Nyt oon siis alkanut uudistaa mun alushousuvalikoimaa, samoin kuin rintsikkavalkoimaa. Antaa yllättävän paljon itsetunnolle pitää yllä nättejä alkkareita.

Joku ehkä muistaakin, kuinka kerroin siitä miten haluan oikeen, japanilaisen kimonon (tai oikeestaan, useimmat ei voi olla muistamatta kun jauhan siitä aina aika ajoin). No, nyt oon saanut sen. I present you, the Uchikake kimono! Ostin tämän kaunokaisen Huutonetistä 61 eurolla!
Aivan uskomattoman kaunis tapaus. Ja tää on siis Uchikake-tyyppinen kimono. Se tarkoittaa pitempiä hihoja, tuettua alareunaa ja sitä, että sitä pidetään edestä auki. Siihen ei myöskään välttämättä tehdä vyötäröryppyä. Pitemmät hihat käsittääkseni tarkottaa sitä, että kimonon kantaja on vielä neitsyt. Värien merkityksestä en oikeestaan edes osaa sanoa, vaikka nekin lienee tarkoin määritelty. Uchikaken allevaan tarvittis toisen kimonon, joten on pakko ryhtyä säästämään seuraavaa varten. Myös muut kimonon pukemiseen liittyvät täytyy hankkia - tärkeimpänä aluskimono, eli juban, ja obi välineistöineen. Todennäköisimmät vaihtoehdot on nagoya obi, josta sidotaan perinteinen "rumpu", tsukuyo obi, joka on "helppo" versio nogoya obista. tai maru obi, joka on kaikkein virallisin näistä, ja myös pisin.

Kimonoja olen kattellu niin huutonetistä kuin sellaselta sivustolta kuin Kimono Lily. Kimono Lily myy käytettyjä kimonoja, ja sinne eksyy vlillä tosi vanhojakin. Ja ne on myö TOSI kallita joskus. Eikä ihan vähääkään, sillä hintahaarukka on tosiaan mitä tahansa 20 euron ja 2000 euron välissä.

Tässä siis esimerkki Kimono Lilyyn eksyneistä kimonoista. Upeita, kuten kuvasta näkyy. Kuvan tummansininen kimono on myös Uchikake: huomaa pitkät hihat. Väri on upea, ja kuviot erinomaisen kauniita.

Toinen kimono, lila, jonka kuvan laitoin, on Kimono Lilyn uusimpia. Se ei oo ees kallis, alle 40€, mutta mulla ei siihenkään ole varaa. Tää on vanhahko, ja siinä on ilmeisesti kauluksessa jotain väripigmentin haalentumista, joka ei päällä pidettäessä näy. Mun mielestä tää muistuttaa väreiltään jollain tapaa länsimaalasia romanttisia kankaita. Sekin on vielä sanottava, että tää ei ole ns. "lined" kimono. Eli siinä ei ole vuorta.

Pitkän päivän matka yöhön

Tänään on taas ollu pitkä, pitkä, päivä. Koulu ei nyt vieny kovinkaan paljoa, olihan mulla vaan yks tunti. Ja sen jälkeen hengailin ympäriinsä Hyvinkäätä, löysin kangaskaupasta mukavia kankaita ja kävin mäkissä. Mutta loppupäivä on ollu pitkä. Aiheutin itelleni vielä päänsärynkin. Silti aion vielä tänään kattoa Giehsan muistelmat 8D

Se on vaan niin uskomattoman ihana elokuva. Katoin sen ekan kerran, kun Annu oli Suomessa käymässä ja asuin vielä Kosolan harjottelukämpässä (älä kysy). Rakastuin, ja itkin silmät päästäni. Itken itse asiassa aika monissa elokuvissa silmät päästäni. Enkä ees vähiten kun katottiin Iskun kanssa elokuva 2012. Jännitin niin paljon, että mulla oli pää tosi kipeenä sen jälkeen. Plus, unohin syyä ostamani herkut. Jotta sillai.

Sen lisäksi, Iituskan pikkusysterin, Karvan, kanssa katottiin Le Chevalriel De'onia, animeversiota, ja rakastuin. Tosin... MIKSI SE DE'ON NÄYTTÄÄ NAISELTA???

Koska se todella näyttää naiselta. Toisaalta, ehkä se on osittain tarkotuksellista. Mutta silti... en voi sille mitään, että mun kiero mieleni kääntää sen samantien joks

ikin IHAN muuksi jos paikalla on toinenkin mies... varsinkin josse joutuu puolustamaan/huolehtimaan De'onista... Way to go me.

Sitten kun painan siinä noin 60 kiloa, hankin, teetän tai teen itelleni vanhanaikasen puvun kureliiveineen kaikkineen. Mutta siihenkin menee aikaa. Tosin, enemmän aikaa valmistautua ;D

Tässä on jonkinasteinen esimerkki siitä mitä voisin haluta. Harmaa väri, yllättäen, pukee muakin, ainakin juhlavaatteissa. Samoin mulle sovinnee paremmin avonainen kaula-aukko kuin korkeakauluksinen, koska mulla ei juuri ole kaulaa >

Voisin myös haluta vähän hillitymmän kuin Elisabethin aikaset mekot. Ehkä joku hiukan enemmän rokokoo-tyyppinen. Barokki on jo ehkä liian raskasta, en välttämättä pystys kantaa sitä niin hyvin. Romanttinen mekko ois kanssa asiaa. Mutta haluun oikeesti KAIKKI lisävarusteet. Kureliivit. Hameenkannattimet. Sen aikaset aluspöksyt. Kaikki.

En vaan voi sille mitään... ne on niin kauniita!

Haluisin kanssa saada hiukset kasvamaan niin pitkiks, että niistä vois tehdä japanilaisia kampauksia. Niitä geisha-kampauksia.

Tosin, ne ei ole pelkkää hiusta. Niissä on myös esimerkiks kangasta sisällä, kuten kuvasta näkyy. Travihee niiden hiusten kuitenkin aika pitkät olla, jotta ne niiden "täytteiden" päälle mahtuu.

En vaan oo varma toimisko ne mulla... kun mulla ei oo mustat hiukset. Hmm. Hankalaks menee. Ja sekin vielä - kuka ne mulle laittas?

Tikusta Asiaa

Tällä hetkellä istun koulun koneella tappamassa aikaa. On nimittäin hypäri just nyt.

Asiat meinaa taas alkaa mennä aika hektisiks. On koulua, YOihin lukua, koirien ulkoilutusta, Kaislikon töitä... Ja täytän 20.

Missä välissä sitä ehtii tekemään yhtään mitään?

Voisin muuten lopettaa sen koiranulkoiutuksen, mutta a), siitä saa rahaa ja b), siitä saa liikuntaa. Mulle molemmat tulee tosiaan tarpeeseen. Paino on saatava putoamaan. Sen huomaa kyllä kun menee tuolla koirien kanssa, ettei ole kovin kunnossa. Koira menisi vaikka kuinka lujaa ja ite hengästyy perässä. Hankalaahan se sillai on.

Ja nyt oon vielä huomannu omaavani hävyttömän kalliin maun. Huomasin tossa yhdessä vanhan tavaran liikkeessä käydessäni aivna upean 20-luvun kirjahyllyn vitriineillä ja laatikostolla. Rakastuin. Ja hintakin on "vaatimattomat" 1000€.

Sitten menin ja innostuin haluamaan helmalakanan. Ei ehkä ihan sellasta kun tossa kuvassa, mutta siitä saa idean mitä meinaan. TAHDOOON!!! Ikävää tässä on se, että nekin tuppaa maksamaan ihan muikeasti.



Muutenkin on pientä sisutuskärpäsen puremaa mulla liikkeellä ollut. Sain hankittua sen kimonon, huutonetistä, ja se roikkuu nyt seinällä (laitan kuvan myöhemmin). Sängyn yläpuolelle laitettiin. Ja nyt haluun muuttaa koko huonetta. Turhauttavaa on se, että se on niin pieni ja hankalan muotoinen, ettei siellä voi huonekaluja siirrella oikeastaan ollenkaan. Muutokset oisi justiinsa seinäkoristeissa ja siivousasteessa. Siis, minä, haluan siivota sen kämpän! O__O Jo on aikoihin eletty!

Ja se taas tarkottaa, että ylimääräisestä tavarasta on päästävä eroon. Piste. Asialle ei voi oikeestaan mitään. Joten, mun on karaistava itteni ja luovuttava sellaisesta, mitä en enää käytä, mistä en välitä, ja mikä ei ole esillä ollakseen säilyttämisen arvonen. Eikä pelkästään koriste-esineitä. Myös muuta tavaraa, vaatteita ja vastaavaa, sekä mun kammottavan kokoinen varasto piirrustuksia, paperia ja silppua. Kaikkea en suostu laittamaan roskiin, joten yritän varmaankin myydä joillekkin joitain. Ja ne jotka ei myy, voin aina antaa.

Sen lisäksi innostuin, taas vaihteen vuoksi, ompelusta. Erityisesti vanhoista puvuista. Lainasin kirjastosta kaksi kirjaa, joissa on vanhanaikaisten pukujen ompeluohjeita, kuvia ja vastaavaa. Ja olen kanssa piirrelly niitä. Hankalaa on, että kankaat niihin maksaa hemmetisti, ja en vielä luota niin kovasti omiin ompelutaitoihini. Joten voisin harjoitella tekemällä niitä nukenvaatteita, tai siis BJD-vaatteita. Ja myydä niitä. Ehkä saisin sitten ostettua vihdoin ja viimein pikuveljen tinylle peruukin ja sopivaa kangasta vaatteita varten. Ja Herralle haluaisin villapaidan palmikoilla, mutta kun en osaa neuloa :O

Nyt kuitenkin on kiireempiäkin asioita. Kuten bilsan YOihin luku. Ja ruotsin opettelu. Ja matikan petraaminen. Ja ittensä pitäminen kasassa. Ja huoneen siivoaminen.