Youtube vammaa, kone vamma, kaikki vammaa. Taas.

Tän videon haluisin kattoo youtubessa, mutta...!!!

a) Miun kone ei bufferoi sitä loppuun, eli ensimmäisii viittä sekuntii pidemmälle en pääse. Sei vaan lataa sitä, ei vaikka mikä piru ois.

ja b) Koulun koneet vammaa miulle, niist ei kuulu ääniä. Jes.

Nauttikaa te, jotka sen näätte.

Tavoitteita

Kamalaa, kamalaa. Ihmiset käskee miun kertoo, mitkä on miun tavoitteita erinäisten asioiden suhteen. Mistä mie tieän? En oo koskaan oikeesti kunnolla pohtinu pohtinu asiaa... Ja se kai tässä se ongelma onkin.

Joten kokeillaampas sitten ongelmanratkaisua.

Mulla annettiin lippulappu, mitä tavoitteita mulla on?? Jaajaa, alotetaans...

Mitä tavoitteita sinulla on koulun suhteen?

Helskarin hyvä kysmys. Pohditaanpa:

Alotin lukion koska en osannu ies ajatella ammaria oikeena vaihtoehtona. Toisaalt, ei mullois ollu hajuukaan siitä, mitä oisin halunnu tehä. Ja eka vuos jo meni perseelleen, kun nyt tosiasioita kohdataan. Se meni niin persiilleen, ja mie kuvittelin koko ajan et kaikki on hyvin, hyvin hyvin. Jaa, eipä ollu. No, sitte mie muutin omaan kämppään, ja aijaijai, sillonkos asiat meni pieleen. Mulla iski masennus, niin etten jaksanu nousta sohvalta muuallekku kauppaan ja vessaan, noin karkeesti ottaen. eli en menny kahteen vai kolmeen jaksoon kouluun, tarkottaa kahta tai neljää kuukautta.

Ja nyt on kolmas jakso, mulla on 30 (34 nyt) kurssii takana ja joudun todennäkösesti anoo viidettä vuotta. Ja jos joku puhuu tavoitteista, sanon tyyliin "kuhan nyt läpi pääsee..." Ilmeisesti väärä vastaus.

Onglma tässä on, et oon tottunu yläasteella pääsemään läpi ilman ongelmia... Ja se ei toimi nyt. Voisin saada äikästä ja enkusta molemmista kympin jos tekisin töitä. Voisin saada varmaan ruotsistakin seiskan, jos tekisin töitä. Voisin hyvässä lykyssä saada bilsastaki ainakin kasin tai ysin, jos tekisin töitä. Mun keskiarvo vois olla kasi, jos tekisin töitä. Eli, the great conclusion, mun tarttee tehä töitä. (mistä muistuu mieleen miun YH:n läksyt.... niiden kimppuun tän jälkeen siis).

Eli... miun tavoitteeni lukiossa just nyt on: Saada lukion läpipääsyyn vaadittava kurssimäärä suoritettua, saada ruotsista hyväksytty arvosana, nostaa englanti mahdollisuuksien mukaan kymppiin ja saada englannin YO-kokeesta laudaturi.

Mitkä ovat tavoitteeni oman huoneen siisteyden suhteen?

Huoneen siisteyden kanssa ON ongelmia. En siivoo sitä niin usein kun pitäis. Tai niin hyvin. Paitsi, tänään riehuin täysillä huoneen kanssa, ja nyt se on aika siisti, kirjahyllyä lukuunottamatta. Suurin taiselu oli mun täydellisen sekasen vaatekaapin kanssa, mut sekin saatiin selätettyä.

Tää on ehkä hiukan yksinkertasempaa kouluun verrattuna. Asia on niin, että mun pitäs mieltää oma huone mun omaks kämpäks, ja huolehtia että se on aina sellasessa kunnossa että sinne kehtaa päästää ihmisiä. Toisin sanoen, mun tavoitteeni tässä on tosiaan pitää huone sellaisessa kunnossa, että sen kelpaa esitellä ihmisille. Tarkottaa imuroitnia ja muuta.

Mitkä ovat tavoitteeni hygienian suhteen?

Ei sen henkilökohtasempi aihe taaskaan... Tosiasia on, että varsinkin hampaiden pesu jää aivan liian usein tekemättä. aikuset on heittäny ilmaan ajatuksen siitä, että jättäisin itteni laimin... kaiki nää ongelmathan liittyy muhun, useemmallakin tasolla, ja mun omaan hyvinvointiin. Siihen on paha sanoa mitään, just nyt ainkaan.

Mutta, taasen tavoitteeni: Pestä hampaat ainakin joka ilta (koska aamulla saattaa hyvinkin tulla kiire ja asia unohtua helpommin). Käydä suihkussa joka päivä, pstä hiukset tarpeen mukaan. Pestä vaatteet tarpeeksi usein, jotteivät ne haise hielle.Käyttää dödöä enemmän (se nimittäin unohtuu about AINA).

Mitkä ovat tavoitteeni raha-asioiden suhteen?

Heh, nytpä heititte pahan... Mulla on aina aika ajoin, joskus enemmän, joskus vähemmän, ongelmia rahan kanssa. Joissakin asioissa oon hitoksen tarkka, joissakin taas en yhtään. En esimerkiksi osta kovin helposti kallista ruokaa, mutta karkkia kyllä. Vaatteita tai kenkiä en myöskään osta kovin herkästi, mut sitten taas kirjoja kyllä.

koska saan opintotukea, on aikusten kanssa keskusteltu siitä, mitä maksan siitä ja mitä en. Just nyt maksan siitä nettilaskun ja kännykän laskun. Ja Unkarin matkan. Loput menee säästöön. Kaislikon viikkorahan (sillon kun sen saan) on vapaasti käytössä. Tavotteena on lopettaa turhan ja ylimääräsen ostaminen, kuten karkit sipsit jne.

Mikä on tavoitteeni Unkarinmatkan suhteen?

Päästä lähtemään sinne, tietysti. No shit Sherlock, tässä kohtaa. Mutta siihen liittyy useempia asioita. Kaislikon rastihommien on vaan sujuttava, ne ei saa jäädä tekemättä. Koulussa on käytävä jne. Mutta tavote yksinkertasesti on: Päästä sinne.

Mikä on tavoitteeni painonpudotuksen suhteen?

Yllättäen: päästä tavoitepainooni. Ja tavoitepaino on 60 kiloa. Välitavtteena on pysyä alle 90 kilon. Tässä apuna toimii kiloklubi.fi sivusto, jonne kirjaan aika ajoin painon ja vyötärönympärystän ja mistä näkee edistymisen. Siellä ois myös mahollista pitää ruokapäiväkirjaa, mutta en koskaan saa oikeesti pidettyä sitä, vaan asia unohtuu jossain välissä.

Kuitenkin, painonpudotukseen liittyy mässyn vähentäminen ja liikunna lisääminen. Mässyä syön nyt paaljon vähemmän kun sillon kun asuin omassa kämpässä. Kuitenkin, nyt taas vähän aikaa on ollu sellanen kausi et syö enemmän. Liikuntaharrastuksen oon jo alottanu, oon alkanu Nekon kanssa uimaan. Kerran viikossa on tavote, menkkaviikolla tuskin tulee luonnollisestikaan uitua. Sen lisäks on se liikunta minkä koulumatkoissa saa.

Kauanko tarvitsen vielä Kaislikkoa, eli minne siirryn seuraavaksi.

Voi veikkoset, kun tietäis! Tän hetkinen sopimus on tän lukuvuoden loppuun, eli muutto kesällä. Mutta sekään ei oo sataprosenttisen varmaa. Ja joudunko kuntoutuskotiin... En usko. en oikeen vaan jaksa uskoa... ja ainakin toivon etten joudu. Olenko mä niin huonossa kunnossa et joutusin? En omasta mielestä, ja multahan on useempaan otteeseen kysytty, olenko mä ylipäätään enää edes masentunu.

ongelma lienee oikeesti asioiden hoitaminen... ja ne pitäs vaan hoitaa.

Mutta... kauanko tarvitsen Kaislikkoa? Toivottavasti en enää ensi kesän jälkeen. Ja minne sitten? Omaan kotiin, yksin tai kimppakämppään.

Nyt läks meitin netti

Minnuu VITUTTAA niin maan helkkaristi justiinsa nyt. Kun kun, mun nettitukku ei toimi niinko pitäs, ja kyse ei siis ole omasta mokasta, vaan Elisan vammaamisesta. Jonkun pari viikkoa sitte kävin siellä kysymässä että mikä mättää, kun ei toimi, onko tikku rikki tai jotain. Ja nuo sano, eip ole rikki, vaan on jotain onkkelmaa ja häikkää Hyvinkäällä sijaitsevissa nettitikuissa, ja että otetaan yhteystiedot ylös ja laitetaan viestii kun on korjattu. Tämä siis pari kolme viikkoa sitten. Mitään viestiä ei oo kuulunu, ja mie olen niin maan totaalisen kyllästyny tohon temppuiliin, kun ei koskaan tiiä toimiiko netti ja jos toimii niin kuinka kauan. Eli käyn tällä viikolla sanomassa, että jossei ala toimia niin mie irtisanon tän, ja ettei mikään itkuparku auta kun kerran tyhjästä maksan. Piste, asia loppuunkäsitelty.

Mutta voi luoja että ottaa aivoon.

Jo nyt on saattana...!

VITUTTAAAA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Jo ehti herätessä vitutti niin maan perkeleesti, että...!!!! Ja väsyttä, ja pääki oli herätessä kipee. Mitä pieni ihminen on tehny ansaitakseen tämän?

Jeps. never mind me, tää oli taas näitä ýberlyhyitä itkuparkukohtaus-merkintöjä, joita tulee aika ajoin...

Eli tiivistäen: VITUTTAAAAAA!!!!

Univaikeuksia

Miksiii mun tarttee nukkuu taas niin huonosti? Olin pitkästä aikaa viikonlopun muuallakin kun Kaislikossa (oon ollu siellä kolme vai neljä viikonloppuu peräkkäin), ja nukuin siellä melkeen ihan ok, paitsi että mutsin uudella sohvalla puutu koko ajan käsi kun kyljellään nukuin.

Mut siis, oon nukkunu nyt viikon kaks sillai et herään jossain yhen viiden välil kerran tai kaks yössä. Enkä välttämättä ies vessaan, vaan noin muuten vaan. Ongelmaa on ollu ennenkin, ja se on kai kausittaista, mut ärimmäisen rasittavaa just sen takii et joudun jo kuudelta pomppimaan pystyssä.

Eli nyt eilen illalla menin siin yheksän maissa sänkyyn, kun meinasin et meen aikasin nukkuun just ton aikasen aamun takii. Ja sit nukahin joskus kymmenen ja kahentoista välillä, ettei oikeen sekään nyt natsannu niinko piti. Ja sit menin ja heräsin siinä... viiden tienoilla, ja kun kuudelta piti jo repii ittensä ylös, ei siinä oikeen ehtiny enää nukkuunkaan kunnolla, joten, väsy olen.

Ja närästääkin vielä. Enkä oikeen ehtiny taas aamulla syyä kunnolla, kaksleipää ja molempien päällä yks kinkkupala, vähärasvanen. Mikä ei siis ole paljoa kun ottaa huomioon et aamupalan jälkeen mulla seuraava ruoka on siinä... kuuden tunnin päästä? Ehtii tulla nälkä juu. Ja jostain syystä on nyt kylmäkin, seison tässä koulun koneella takki päällä.

Mutta, jos nyt siirrytään valitusaiheista ylistysaiheisiin. Eli sain sen iki-ihanan piirtopöydän tossa viime viikolla vihdoinkin. Oon niin tyytyväinen siihen, niin tyytyväinen, että...! Jaja, sitten sen lisäksi meen nyt joululomalla Unkarissa käymään, mun parhaan kaverin luona. Lentoliput ei oo kun sen 180€, plus tietty muut kulut. Eli säästän muuten vaan sen 300€, yht. sen 500€ karkeesti ottaen.

Ja sitten, ihmiset sanoo et näytän hoikemmalta, mikä saattaa hyvinkin pitää paikkansa. Sitä vaan ei aina ite huomaa kun näkee ittensä about joka päivö jos peiliin kattoo. Vaatekokoon sei oo vielä ikävä kyllä vaikuttanu. Tosin... on nyt vähän turvonnu oloki kun on menkat päällä. Joiden takia en voi nyt tällä viikolla uimaankaan mennä, eli sen uimisen alotus menee nyt ens viikolle.

Muuhta, ei kaits miul nyt sen ihmeempiä.

Itkuparkukohtaus

Aughiii...


Väsyttää niin maan vietävästi että juma...! Oon mutsilla nyt, ja kello näyttää yhtätoista. Juuh, useimpia tuskin viel tässä vaiheessa väsyttäs, mut useimmat ei herääkkään viikolla joika aamu kello kuus, siin vaihees alkaa oikeesti tipahtaan aikasemmin. Ja sit miulla on viel piientä univajetta sen takii et heräilen yöllä ylimääräsesti sen kerran kaks yössä, eli en saa nukuttuu niinko pitäs. Jaja, nyt pikkuveli kattoo tösöst Bondii ja mie en pääse nukkuun. Eli tulinpahan tänne itkeen nyt vaihteen vuoks.

Ihana, kun menkatki alko tänää, mikä tarkottaa, et mun vatsa on pipi. Alavatsaan sattuuuu....

Terkkari määräs mut vähäkaloriselle ruokavaliolle, eli en saa sapuskoida koulus ns. normiruokaa vaan tarttee hakee "dieettisafkaa", ja tarttee jättää kanamunat, äyriäiset, juustot, lauantaimakkarat, maksamakkarat jne pois. Koska niisson paljon rasvaa. Ja tää tarkottaa maksalaatikkoo ja, mikä nyt vaan sattuu olemaan mun lempiruoka. Onneks kanassa (eminasin kirjottaa kansassa, jes) on hyviä rasvoja, eli voin sitä aika huoletta vetää napaani.

yyyh... vetää varmaan jotain iltapalaa naamariin... Adios amigos.

Itku pitkästä ilosta... vai toisinpäin?

"Nyt riimisi rupiset

reppuni jupiset

tai katkon sinulta nyörit.

Nyt korvaani karkeat juttusi jupiset,

kotona turhaan jaloissa pyörit.

Et jättää saa

pois sanakaan,

et sitä kaunistakaan."

Kaipa... aika outoa tuo. Luuilisin. Mutta tulipahan vaan mieleen, niinkuin tuosta omasta bloginotsikosta, Ihmislehman jupinat. Siitäpä, tuo säkeistö mieleen pulpahti. Juu.

Oli tosiaan koeviikon vika päivä eilen, ja kaikki kokeet je koeviikon korvaavat väännetty, ja uuri kurssi alotettu. Tässä jaksossa mulla on... Yh 1 ja 2, hissa 4 ja et 3. Ihhh.... Yhssa on Lalli ja hissassa Kettinen ja Etssä Laalaa. Ja... ja... ja en jaksas Kettistä nyt ainkaan. Laalaan kaa tuun toimeen - just ja just. Ja Mardelainen pyyti mua vielä Yhn yrityskurssille. Ja siin ois yks liikaa yhta, ja se on vielä Kettisen kurssi. Itkuparkukohtaus. Ja sarkasmia.

Mjoo, ei oo muuta, kuhan yleisesti ängstään ja itken täällä nyt.

SAIN PIIRTOPÖYDÄN!!!!!!!!!!!!!!

Heh.

Pitkä päivä

Tänään on ollu... pitkä päivä. Meillä on nyt koeviikko koulussa meneillään, ja tarttis lukee kokeeseen jne... Mulla oli tossa aiemmin YHn koe ja nyt on edessä äikän ja bilsankoe. En muist kumpi enste. Bilsassa viel bioteknologia, yks vaikeimpii... oon jo nyt aika pihalla. Ja äikäs tarttee lukee joku lukukirja ja tehä siittä kirja-arvostelu... Ja lainasin vasta tänään kirjan. Tai oikeestaan kolme. Kun kerran en ollu varma MITÄ lukisin. Jaja... Lainasin Lokki Joonatanin, Työmiehen vaimon ja Ruttokoirat. Luin jo Joonatanin ja Työmiehen vaimon... ne oli molemmat uhteessa aika lyhyitä. Ja Ruttokoirat on nyt kesken, se on niin paljon pidempi.



En oikeen tajunnu Lokki Joonatania kovinkaan hyvin... Se oli... erikoinen, viihdyttävä kyllä, mut erikoinen. Ja... kai ite oon niitä jotka tekee jotain koska saa siitä jotain konkrettista hyötyä, kuin sen takii et on kiinnostunu tuleen täydelliseks siinä. Ja en tiiä... Toisaalta, piirrän ja luen koska haluun tehä niin, en sen takii et saan siitä sapuskaa naamariin. Mutten silti oikeen.... jaksa ymmärtää elämää vain sen takii et haluu tehä itestään täydellisen jossain. Ja kirja-arvostelun teko Lokki Joonatanista ois mulle hiukan hankalaa, koska en ymmärtäny sitä kunnolla.



Ja taas Työmiehen vaimo... Siinä oli itseasiassa toinen Canthin teos myö, novelli, Lehtori Hellmanin vaimo. Se oli enste, joten luinki sen enste. Sen päähenkilö oli tyttökoulussa elävä nuori, joka oli rakastunu lehtoriinsa, just tähän Hellmaniin. Ja käviki niin, et Hellman rupeskatteleen sitä tyttöparkaa sillä silmällä ja lopulta kosi tätä, johon likkaparka heti vastas kyllä. Hellmanin mielestä naisen paikka on kotona ja keittiössä tehden ruokaa, ja tää raukkaparka ei ruokaa osannu laittaa, ja kun niillä oli piika vielä, joka pilkkas rouvaparkaa...

Sitten tää pikkurouva tuli raskaaks, ja mies toivo tietty poikaa mut tyttö tuli. Ja kun lapsenpäästäjä ja Hellman luuli tytön nukkuvan, ne keskusteli siitä, jäiskö tyttölapsi eloon, ja tuore äiti kuuli sen, kauhistu, sai kuumeen ja kuoli....

Tavallaan varsin hämmentävää. Ne oli ollu vuoden naimisissa, ja tää tyttö huomas kuinka tunnekylmä tää äijä oli. Sitä miestä ei kiinnostanu tippaakaan, mitä tää tyttöparka ajatteli, ei halunnu sen näyttävän tunteita tai mitään... Jotenki... ahistavaa.



Ja sit ite Työmiehen vaimo. Se oli varsin samansuuntanen, itse asiassa. Siinä alotettiin hääkohtauksesta, missä tä Risto ja Johana oli just menny naimisiin, ja ulkona heilu ja kiekku joku tyttöraiska joka oli puoliks mustalainen. Johanna halus senki kutsuu paikalle, ja jotkut heebot sitä lähti hakemaan sitte. Ja tää mustalaislikka rupes huutaan ja syytteleen Ristoa, joka oli luvannu aiemmin mennä sen kaa naimisiin, et se on petturi jne.

Myöhemmin, joku vuos tän jälkeen suunnilleen, Johanna käy torilla ostaan leipää tai maitoa. Sillon vaan yks markka käytössä, ja Risto sen huomaa ja rahan ottaa. Johannan ystävä Vappu sille antaa leipää velaks, aj kaikenlisäks hankkii töitä kutojana. Samana päivänä Risto lähentelee tätä mustalaistyttöä jälleen, ja tyttöpähän iski sille hiekat silmiin, aiheuttaen melkeen Ristosen sokaistumisen. Tästä se likka kauhistuu ja alkaa paniikissa katumaan. Lopulta se pakenee mettään ja löytää mustalaisperheen joka sen ois valmis ottaan mukaansa. Mut se päättääkin lähtee Riston matkaan, kun tämä sitä uudelleen vekottelee.

Tällä välin Johanna on vääntäny useemman kyynärän verran kangastilaustaan, ja yhtenä päivänä pyytää ristoa lapsenvahdiks jäämään (joo, on niillä siis jo poikalapskin) kun ite käy ostoksilla tai jotain. Risto vastentahtosesti jää. Ja sitte paikalle osuu Risto juoppokaveri, ja ne varastaa kankaan pantatakseen sen ja käyttää rahat viinaan. Sillä välin Johanna joutuu asian takia ongelmiin, kun rouva jolle se sitä kangasta teki luulee et se on itse sen varastanu, ja alkaa syyttelemään tätä kaikenlaisesta. Ja lopulta Johanna suostuu ottamaan lainaa ja yrittää hyvittää kankaan, niin rouva kuvittelee Johannan myyneen itseään, ja sanoo aikovansa haastaa tämän raastupaan. Ja sitten tulee tieto, että Risto karkas mustalaisnaisen matkaan. Jihanna parka kuolee järkytykseen.



Jotenki tuli näistä olo, että ne vaan kaikki kuolee, niinkun niille ei muuta vaihtoehtoo ois ollu, oikeen alleviivataan niiden kurjuutta tappamalla ne, vaikkei kummankaan mies ollu väkivaltanen, ei lyöny... En oikeen osaa ymmärtää, mie raukka.



Ja kolmas, Ruttokoirat, on Richard Adamsin kirjottama, saman, joka kirjotti Ruohometsän Kansan, ja siin missä se oli yksinkertasesti loistav kirja, tää on... hämmentävä. Tässä on niin paljon hiukan sekavaa kieltä, etten pysy kärryillä ollenkaan. Ja jotenki... on hämmentävää, kun ei jaksa ymmärtää ollenkaan.



Kirjastossa käynnin jälken tallustin Lidliin, ja ostin chilipähkinöitä ja mu lempikarkkeja. Jaja... jotenkin taas tulee lievää itseinhoo, kun kuitenkin tietää ettei pitäs, ja tekee niin kuitenkin. Se ei oo yhtään hauskaa ollenkaan. Mut ehkä sitä sit kompensoi se et alan uimaan.



Ja nyt rupesin miettii koulussa tota vanhojen kurssia... Mullon muutenkin joka aamu kasin aamu, eli pompin jo kuudelta pystyssä, ja sen kurssin takii mullois kolme päivää ku pääsisin vasta neljältä, enkä oikeen jaksas sitä.... Joten varmaan otan sen sittenkin pois. Etten uuvu ihan täysin.



Sitten luin tänään ne kirjat, ja meillä oli ruokaa. Oli salaattia ja lihapullia, tykkäsin. Ja sitte oli AK. Se tarkottaa asukaskokousta, ja on tavallaan jokamaanantainen tilanne, jossa käydään tulevan viikon ohjelma läpi, keskutellaan joistain asioista (kuten ite tänään heitin et vessaan sais tuua lisää papruu ku käyttää vikat)ja vastaavia. Ja sit vähän vaikeempiikin asioita. Kuten tänään, ja mie toimin jotenkin.. puheenjohtajana siinä asiassa, ja olin ihan paniikissa, ja tärisin jaja.... ja kun en silleen koe oikeesti ees et asia koskee mua. Mut tuntu jotenki ettei aikuset ymmärtäny mitä me yritettiin sanoa joten koetin selventää sitä niille. Ja tärisin viel puol tuntii sen jälkeenki, kun oli niin... ahistunu olo. Kun vihaan olla valokeilassa.

Jeps, eli kirjotin tätä eilen vielä varmaan toisenkin metrin, mutta mun kone ja netti!!!!! vammas ihan tosissaan. Tai siis netti. Katkas yhteyden. Et jee, ja nytten en enää muista mitä mä sinne kirjotin.

URGH, olen puhunut.