Kuka minä olen?

Itsestään huomaa aika ajoin erilaisia asioita. Hyviä, pahoja ja ihan vaan outoja, ja kaikkea siltä väliltä.

Asun nyt vammaiskuntoutuspalveluyksikössä (mikä sanahirviö!), ja joudun tekemään asiakassuunnitelmia ja vastaavia missä mietitään mm. voimavaroja, ongelmakohtia ja keinoja niiden hoitamiseen. Niiden yhteydessä olenkin nyt huomannu itsestäni erilaisia asioita.

Taustaa niille jotka eivät tiedä:

Muutin Hyvinkäältä tukikoti Kaislikosta asumispalveluykiskkö Satakieleen, joka on vammaiskuntoutuspalvelu. Täällä maksan vuokraa 37 neliön yksiöstä jossa asun kohtuullisen itsenäisesti. Saan osan ruoasta nk. "yleisistä tiloista", missä on kanslia ja henkilökuntaa paikalla 24/7. Jos en kävisi koulua, joutuisin Satakielen järjestämään työnkaltaiseen hommaan. Tuskin tulen asumaan tässä kahta vuotta pidempään, ja useimmat ovat asuneet tässä yli viisi vuotta, joku on asunut kymmenenkin vuotta.

Mutta asiaan.

EN juuri ihmeellisen paljon phdiskele itseäni ja elämääni itsekseni tai itsenäisesti. Tai hirveästi muitakaan asioita. Silti minulla on paljon mielipiteitä asioista, ja kykenen vieläpä perustelemaan ne hyvin. Miten tähän päästään?

Yksi on alitajunta. Ilmeisesti alitajuntani toimii ylikierroksilla, varsinkin kun nukun. Lopputulos on harvinaisen levottomat yöunet, ja riittämättömältä tuntuva lepo vaikka olisi nukkunut koko 8 tuntia. Alitajuisesti siis työstän asioita ja mielipiteitä niistä.

Toisen huomasin vasta eilen. Pohdin asioita ääneen, tarvitsen kuuntelijan, ja mahdollisesti kyselijän. En itsekään oikein vielä ymmärrä tätä oivallusta... mutta ilmeisesti ainakin osittain työstän ajatuksiani asioista, omaa kuvaani itsestäni ja ympäristöstäni puhumalla. En ole kovinkaan hyvä aktiivisesti ja tietoisesti ajattelemaan asioita, se turhan usein katkeaa johonkin ajatukseen jostain aivan muusta joka vie huomion. Mutta kun täällä, kun tein hoitajan kanssa asiakassuunnitelmaa, jouduin kertomaan itse itsestäni, vahvuuksistani, heikkouksistani, huomasin samalla pohtivani asioita ääneen. Olin paljon äänessä.

Itse asiassa, koko tämän jutun kirjoittaminen on hankalaa.

Mitä tästä kaikesta voin päätellä? Ekä nukkuisin paremmin ja levollisemmin jos pääsisin keskusteluyhteyteen ammatti-ihmisen kanssa. Ei siis vain tämän paikan työntekijöiden; he ovat tavallaan "liian lähellä". Vaan joku jonka tapaisi vaikka kerta viikkoon. Tosin, toivoa sopii että henkilökemiat osuvat yhteen.

Mutta kaikkein eniten tämä on valtaisan hämmentävää. Vasta nyt alan huomata kuka itse olen, missä olen ja minne haluan mennä.

Ja jotenkin se on.... valtavan pelottavaa.

Suuria Suunnitelmia

Monta rautaa tulessa taas.

Menin pankkiin ottamaan selvää asuntolainan saamismahdollisuuksista. Sitähän ei siis ilman työtä saa, varsinkin kun pitäs saada koko 100% lainaa kauppasummasta. En siis yhtään meinaa ostaa asunto-osaketta, en...

Sain tossa viikonloppuna tietää, että pikkusiskon isä ja sen serkku perii niiden tädin melko pian. Se niiden täti menee nyt vanhainkotiin, ja se sen osakeasunto jää tyhjilleen, jota herrat meinaa kai myydä sen. Ei kuitenkaan hirveellä kiireellä. Joten ois mukava saada se ostettua. 54 neliön kaksio Hyvinkäältä, rauhallinen alue Vanhan Villatehtaan vieressä, noin 5-10 minuutin kävelymatkan päässä rautatieasemasta ja muusta Hyvinkään keskustasta, sisältää lasitetun parvekkeen, saunan ja ihan keittiön, ei keittokomeroa. Olis asiaa.

Oman asunnon plussia on loogisestikin se, et se on sun oma. Ei pelkoa ulosottomiehistä niin paljon kuin jossain vuokra-asunnossa. Se myöskin on arvokas rahallisesti. Voi aina ottaa jonkun alivuokralaiseksi, se on just sopivan kokoinen mun tarpeisiin, se on toisessa kerroksessa. Asunnon mukana tulee varasto ja autotalli. Ja, kun muut vasta ostaa asuntoa, olen jo maksanu sen loppuun.

Kävin siis näiltä tiimoilta kattelemassa ja kyselemässä pankissa lainoista. (avasin samalla kolmannen tilin BJD-vaate-tuloja ja vastaavia varten). Lainaa en tässä vaiheessa saa, työtön ja opiskelemassa, mutta voin avata Ensiasunnon ostoon tarkoitetun ASP-säästötilin. Sitä kun käyttää, täytyy kaheksan vuosineljänneksen aikana (2 vuotta) maksaa 150€ sille tilille. Tarkoittaa siis kahden vuoden ajan kolmen kuukauden välein/aikana 150€ vähintään ilmestyväks sille tilille. Enintään 3000€ voi sen kolmen kuukauden aikana säästöön laittaa. Tällä tavalla pitäs säästää 10% asunnon hinnasta etukäteen. Myöhemmin saa sitte ASP-lainaa, joka kattaa 90% asunnon hinnasta, ja joka otetaan 10-25 vuoden laina-ajalle.

Kolmen kuukauden aikana 150€ tilille ei tosiaan ole mikään ongelma, koska saan yli 200€ kuukaudessa opintotukea. Samalla suurin osa rahasta menisi hyvään ja järkevään säästökohteeseen, jonka kuntakin ymmärtää ja hyväksyy. Saisin varmaan 150€ kuukaudessakin laitettua tilille, jolloin summa karttuis suuremmaks ja nopeemmin kuin jos laittaisin saman summan kolmen kuukauden aikana.

Iso ostos joka tapauksessa.