Tää on taas näitä päiviä.
Jos mulla alkaa kaheksalta koulu (8.20, to be precise) niin mun tarttee herätä viimestaan kuudelta ja lähtee käveleen asemalle siinä 25 yli kuus. Ja juna lähtee 6.44.
Eli aikanen herätys.
Ja kaiken lisäks mulla ei oo tässä jaksossa perjantaisin kun se yks tunti.
Väsyttää niin vietävästi.
Mulla oli tossa jokua aika sitte, ennenkun toi koulunvaihto oli päätetty, kauhee stressi päällä ja kai sen takia nukuin huonosti. Kuukauden ajan suunnilleen, heräsin joka halvatun yö ainakin yhen kerran. Sitte oli viikko or so parempaa, ja nyt taas sama juttu. Enkä oikeen ees tiä miks. Mutta rassaavaa se on, olla kuolemanväsyny jatkuvasti.
Uskokaa pois.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste aikainen aamu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste aikainen aamu. Näytä kaikki tekstit
perjantai 5. maaliskuuta 2010
perjantai 13. marraskuuta 2009
Hajamielistä Haahuilua
Jaajaa, eilinen oli taas sellanen melkosen hajamielinen päivä...
Onnistuin useempaan otteeseen hukkamaan ulkovaatteita sinne tänne koulussa. Ensin pudotin pipon ja sormikkaat luokan ulkopuolelle. Sitte tuli paloharjotus, ja noukin ne tullessa kun kaveri sano nähneensä ne siellä. Sitte ekan tunnin jälkeen mulla oli hypäri, ja menin nettikahvilaan koneelle. Laitoin ponchotakin, pipon ja hanskat sivuun. Ja lähin onnellisena tunnille, ja vielä seuraavalle tunnille. Ja sitte piti mennä kaverin kaa samaa matkaa kotiin. Menin lokerolle, avasin lokeron ja totesin sen olevan tyhjä. Alko sit sellanen hauska pieni "WT FUCKING F?!?!?" meininki, kunnes Aichiko sano et ne oli siel nattikahvilan penkeilla. No ravattiin sinne sitte, ja sielhän ne, ilosesti penkillä. Oli vähän tyhmä olo.
Junamatkalla totesin mun kymenen matkan lipun olevan aika finaalissa, ja muistutin itteeni et pyytäsin rahat uuteen. Lopputulos oli se, et muistin sitte tänä aamuna siinä kello kuus,e ttä tartten sen lipun. Ja käteistäkää ei ollu. Joten menin varovasti koputtaan kanslian ovelle, pyytään aikuselta rahaa. Se oli NIIN ihastunu. NOT. Se anto kyl rahaa, mut upes mäkättään miten aina oon näiden asioiden kanssa myöhäs jne jne, ja olin vaan et joo mutten koskaan yleensä näiden kaa kämmää ja siit se keksi vääntää et kaiken MUUN kaa. Ja siin suurin piirtein pompin jalalta toiselle ku vessahätänen raukkaparka, ja yritin hoputtaa et juujuu, ymmäretään, saanko pliiis rahan et ehin junaan? Ja se kehtas sanoo, et ei oo sen ongelma eikä sitä kiinnostaa vähääkään et ehinkö kouluun. Tänks.
Että tuollaista. Sitte Iituska ilmotti et se ei saa auton ovii ja ikkunoi auki, joudutaan menee myöhemmin kirppikselle. Menin sit sen luo koulun jälkee, ja skrapattiin se auto. Siitä ajeltiin tänne Kaislikkoon, pakattiin kamat j ampastiin kirppikselle. ja juhuu! aika loppu kesken. Eli huomenna taas painelen tonne kirppikselle laittaan niit kamoi lisää.
Hahahaha, ja sit se more or less main thing. Mie pidän eräästä immeisestä (ne jotka tietää ei sano sitä ääneen täälä, GOT IT????), ja se immeinen ei ilmeisesti tajua, tai halua tajuta sitä. Ja sit ei itellä oo pokkaa kysyy, kuin oliskaan? Jajajaja, kuitenkin välillä tuntuu et hei, se hiffaaa! ja välillä taas, et ei hiffaa. Ja jos tuntuuki et se hiffaa, ni välil tuntuu et se ei pitäs siit, ja välil taas et se pitäs. I'm in the shadow, you know guys?
But, kaits mie jatkan tästä itkeskelyä muille.
Onnistuin useempaan otteeseen hukkamaan ulkovaatteita sinne tänne koulussa. Ensin pudotin pipon ja sormikkaat luokan ulkopuolelle. Sitte tuli paloharjotus, ja noukin ne tullessa kun kaveri sano nähneensä ne siellä. Sitte ekan tunnin jälkeen mulla oli hypäri, ja menin nettikahvilaan koneelle. Laitoin ponchotakin, pipon ja hanskat sivuun. Ja lähin onnellisena tunnille, ja vielä seuraavalle tunnille. Ja sitte piti mennä kaverin kaa samaa matkaa kotiin. Menin lokerolle, avasin lokeron ja totesin sen olevan tyhjä. Alko sit sellanen hauska pieni "WT FUCKING F?!?!?" meininki, kunnes Aichiko sano et ne oli siel nattikahvilan penkeilla. No ravattiin sinne sitte, ja sielhän ne, ilosesti penkillä. Oli vähän tyhmä olo.
Junamatkalla totesin mun kymenen matkan lipun olevan aika finaalissa, ja muistutin itteeni et pyytäsin rahat uuteen. Lopputulos oli se, et muistin sitte tänä aamuna siinä kello kuus,e ttä tartten sen lipun. Ja käteistäkää ei ollu. Joten menin varovasti koputtaan kanslian ovelle, pyytään aikuselta rahaa. Se oli NIIN ihastunu. NOT. Se anto kyl rahaa, mut upes mäkättään miten aina oon näiden asioiden kanssa myöhäs jne jne, ja olin vaan et joo mutten koskaan yleensä näiden kaa kämmää ja siit se keksi vääntää et kaiken MUUN kaa. Ja siin suurin piirtein pompin jalalta toiselle ku vessahätänen raukkaparka, ja yritin hoputtaa et juujuu, ymmäretään, saanko pliiis rahan et ehin junaan? Ja se kehtas sanoo, et ei oo sen ongelma eikä sitä kiinnostaa vähääkään et ehinkö kouluun. Tänks.
Että tuollaista. Sitte Iituska ilmotti et se ei saa auton ovii ja ikkunoi auki, joudutaan menee myöhemmin kirppikselle. Menin sit sen luo koulun jälkee, ja skrapattiin se auto. Siitä ajeltiin tänne Kaislikkoon, pakattiin kamat j ampastiin kirppikselle. ja juhuu! aika loppu kesken. Eli huomenna taas painelen tonne kirppikselle laittaan niit kamoi lisää.
Hahahaha, ja sit se more or less main thing. Mie pidän eräästä immeisestä (ne jotka tietää ei sano sitä ääneen täälä, GOT IT????), ja se immeinen ei ilmeisesti tajua, tai halua tajuta sitä. Ja sit ei itellä oo pokkaa kysyy, kuin oliskaan? Jajajaja, kuitenkin välillä tuntuu et hei, se hiffaaa! ja välillä taas, et ei hiffaa. Ja jos tuntuuki et se hiffaa, ni välil tuntuu et se ei pitäs siit, ja välil taas et se pitäs. I'm in the shadow, you know guys?
But, kaits mie jatkan tästä itkeskelyä muille.
keskiviikko 2. syyskuuta 2009
Tämä päivä oli huono päivä
Joopas, meinasin heti alkajaiksi kirjotta "päivä" "päivän" sijaan. Hauskaa niille jotka asiaa ymmärtää.
Siis, tänään jouduin taas heräämään kuudelta aamulla. Ja vain koska mentiin YHn ryhmän kanssa käräjäoikeuteen urkkimaan toisten asioita. Ilman sitä ei olis tarttenu herää ennen kaheksaa. Sielläki meni sen kaks tuntii, jonka jälkee mulla ois ollu bilsaa, mut koska ykkösille pidettiin nahkiaiset sitäkää ei ollu. En jaksanu ees koko nahkiaisiin mennä, menin koneelle dataan ja painuin sitte käymään vanhassa lastenkodissa. Muuten ois ollu ihan mukavaa, mut mun pää on ollu siit käräjäoikeudest asti kipee, niin maan perhanan kipee, et oon ollu ku persiille ammuttu karhuparka.
Tällä nimenomasella hetkellä muutenkin jaksaminen vähän finaalissa. Just nyt ei oikeesti jaksais mitään päänsärkyjä, kipeekstulemisia, kuuden aamuja koulussa, nalkuttavia maikkoja tai ylipäätänsä MITÄÄN. Henkinen painekki on aika rankkaa, eikä mulla sillai loppujen lopuks oo oikeen ketään jolle tilittää. Paitsi tietenkin tänne kaiken kansan ihailtavaks ja kommentoitavaks. Näinpä näin. Täytyy pohtia myös sitä, tarviiko alottaa terapia tässä jossain välis. Se nykynen heebo jolle käyn puheleen ei oikeestaan oo terapeutti, vaan sossu, jolla on vähän terapiakoulutusta.
Toisaalta, nää fiilistelyt on varmaan aika tiukkaan luettavissa mun päänsäryn syyks. Jeps, syytetään sitä kauheeta ilkiötä asiasta. Näin tehdään.
Siis, tänään jouduin taas heräämään kuudelta aamulla. Ja vain koska mentiin YHn ryhmän kanssa käräjäoikeuteen urkkimaan toisten asioita. Ilman sitä ei olis tarttenu herää ennen kaheksaa. Sielläki meni sen kaks tuntii, jonka jälkee mulla ois ollu bilsaa, mut koska ykkösille pidettiin nahkiaiset sitäkää ei ollu. En jaksanu ees koko nahkiaisiin mennä, menin koneelle dataan ja painuin sitte käymään vanhassa lastenkodissa. Muuten ois ollu ihan mukavaa, mut mun pää on ollu siit käräjäoikeudest asti kipee, niin maan perhanan kipee, et oon ollu ku persiille ammuttu karhuparka.
Tällä nimenomasella hetkellä muutenkin jaksaminen vähän finaalissa. Just nyt ei oikeesti jaksais mitään päänsärkyjä, kipeekstulemisia, kuuden aamuja koulussa, nalkuttavia maikkoja tai ylipäätänsä MITÄÄN. Henkinen painekki on aika rankkaa, eikä mulla sillai loppujen lopuks oo oikeen ketään jolle tilittää. Paitsi tietenkin tänne kaiken kansan ihailtavaks ja kommentoitavaks. Näinpä näin. Täytyy pohtia myös sitä, tarviiko alottaa terapia tässä jossain välis. Se nykynen heebo jolle käyn puheleen ei oikeestaan oo terapeutti, vaan sossu, jolla on vähän terapiakoulutusta.
Toisaalta, nää fiilistelyt on varmaan aika tiukkaan luettavissa mun päänsäryn syyks. Jeps, syytetään sitä kauheeta ilkiötä asiasta. Näin tehdään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)