perjantai 13. marraskuuta 2009

Hajamielistä Haahuilua

Jaajaa, eilinen oli taas sellanen melkosen hajamielinen päivä...

Onnistuin useempaan otteeseen hukkamaan ulkovaatteita sinne tänne koulussa. Ensin pudotin pipon ja sormikkaat luokan ulkopuolelle. Sitte tuli paloharjotus, ja noukin ne tullessa kun kaveri sano nähneensä ne siellä. Sitte ekan tunnin jälkeen mulla oli hypäri, ja menin nettikahvilaan koneelle. Laitoin ponchotakin, pipon ja hanskat sivuun. Ja lähin onnellisena tunnille, ja vielä seuraavalle tunnille. Ja sitte piti mennä kaverin kaa samaa matkaa kotiin. Menin lokerolle, avasin lokeron ja totesin sen olevan tyhjä. Alko sit sellanen hauska pieni "WT FUCKING F?!?!?" meininki, kunnes Aichiko sano et ne oli siel nattikahvilan penkeilla. No ravattiin sinne sitte, ja sielhän ne, ilosesti penkillä. Oli vähän tyhmä olo.

Junamatkalla totesin mun kymenen matkan lipun olevan aika finaalissa, ja muistutin itteeni et pyytäsin rahat uuteen. Lopputulos oli se, et muistin sitte tänä aamuna siinä kello kuus,e ttä tartten sen lipun. Ja käteistäkää ei ollu. Joten menin varovasti koputtaan kanslian ovelle, pyytään aikuselta rahaa. Se oli NIIN ihastunu. NOT. Se anto kyl rahaa, mut upes mäkättään miten aina oon näiden asioiden kanssa myöhäs jne jne, ja olin vaan et joo mutten koskaan yleensä näiden kaa kämmää ja siit se keksi vääntää et kaiken MUUN kaa. Ja siin suurin piirtein pompin jalalta toiselle ku vessahätänen raukkaparka, ja yritin hoputtaa et juujuu, ymmäretään, saanko pliiis rahan et ehin junaan? Ja se kehtas sanoo, et ei oo sen ongelma eikä sitä kiinnostaa vähääkään et ehinkö kouluun. Tänks.

Että tuollaista. Sitte Iituska ilmotti et se ei saa auton ovii ja ikkunoi auki, joudutaan menee myöhemmin kirppikselle. Menin sit sen luo koulun jälkee, ja skrapattiin se auto. Siitä ajeltiin tänne Kaislikkoon, pakattiin kamat j ampastiin kirppikselle. ja juhuu! aika loppu kesken. Eli huomenna taas painelen tonne kirppikselle laittaan niit kamoi lisää.

Hahahaha, ja sit se more or less main thing. Mie pidän eräästä immeisestä (ne jotka tietää ei sano sitä ääneen täälä, GOT IT????), ja se immeinen ei ilmeisesti tajua, tai halua tajuta sitä. Ja sit ei itellä oo pokkaa kysyy, kuin oliskaan? Jajajaja, kuitenkin välillä tuntuu et hei, se hiffaaa! ja välillä taas, et ei hiffaa. Ja jos tuntuuki et se hiffaa, ni välil tuntuu et se ei pitäs siit, ja välil taas et se pitäs. I'm in the shadow, you know guys?

But, kaits mie jatkan tästä itkeskelyä muille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti