Kauheeta olla niin fyysisesti kun henkisestikin väsyny...Tässä on nyt kaikkea aika isoa meneillään mun elämässä, ja nukun sen takii huonosti. Isketään siihen vielä jutskaamista näistä isoista asioista Kaislikon aikusten kanssa nin mukava soppa on valmis. Oon ihan puhki tänään, itkeny ja raivonnu vaan. En oo jaksanu olla realistinen ja aikunen.
Se juttelu aikusten kaa meni ihan jees. Itkin khyl, mut se ei mun kohalla oo mikään ihme. Mut mulla on ollu tänään ruokavuoro, ja VIHAAN sitä. Ja, sitte oli huoneen tarkistus, ja mun roskiksista inuttiin, ja mulla vaan hiukan niinkon napsahit päässä. Huusin, messusin ja raivosin hiukan turhankin kanssa, tiän sen kyllä. Mut kun tuli sellanen raivo et teki mieli paiskoo kamoja ympäriinsä, hajottaa tavaraoita ja huutaa äänensä vihasta käheeks. Ja mitään noista ei voinu tehä. Aika... turhauttavaa. Kun on niin vihanen ettei sanat riitä, ja ihan turhastaki vielä. Mutta... mulla menee hermot välillä aika makian tosissaan.
Muttah, kello on yheksän ja aikuset vie mun netin pois, nin jatkan huomenna. Jos jaksan, jos muistan. VIHAAN tätä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti